Ergonomia

Nykypäivänä puhutaan paljon työpaikan ergonomiasta. Netti, sanomalehdet ja jopa televisiomainokset pursuavat toinen toistaan ihmeellisempiä hyvää ergonomiaa hakevia laitteita ja välineitä. Miksi se on niin tärkeää? Mitä se edes on? Näihin kysymyksiin pohditaan vastausta tässä tekstissä.

Ergonomia tulee kreikankielen sanoista ergo ja nomos, jotka tarkoittavat työtä ja luonnonlakeja (työterveislaitos 2015).
Suomeksi sanottuna ergonomialla tarkoitetaan työtä tai työskentelytapaa, joka ei tuota kipua. Huono ergonomia tuottaa kipua heti tai pitkäaikaisen työskentelyn jälkeen, eli työskentely on ollut luonnonlakien vastaista. Esimerkkinä huonosta ergonomiasta voi olla liian matala leikkuutaso keittiössä, jolloin työskentelyasento muuttuu automaattisesti luonnonlakien vastaiseksi selän notkuttamiseksi, toisin sanoen huonoksi ryhdiksi. Notkuttaminen aiheuttaa selkään lihas- ja/tai nivel-, yms kipuja, koska se ei ole ihmiselle luonnollinen asento. Kivun vuoksi ihminen hakee sairaslomaa ja yritys saa maksaa pitkän pennin sairaslomakorvauksia, eikä siinä vielä kaikki! On huolehdittava töihin sijainen ja maksettava hänelle palkkaa. Sairasloman kesto voi venyä viikkoihin ja lasku sen kun kasvaa. Suuri lasku olisi voinut olla estettävissä niinkin yksinkertaisella asialla, kuin hyvällä työergonomialla.

Eikä vääränlainen työskentelyasento ole ainut asia, joka sisällytetään ergonomiaan. Kansainvälinen ergonomiajärjestö (IEA) on jakanut ergonomian eri osa-alueisiin.

Osa-alueita ovat:

1. Fyysinen ergonomia, johon kuuluu muun muassa edellä mainittu työskentelyasento, työssä tehtyjen toistojen määrä ja riskitekijät, tärinät, voimat. Tässä osa-alueessa on määriteltynä niitä asioita, kuinka ihmiskeho vastaa fyysisiin ja fysiologisiin kuormiin.
2. Kognitiivinen ergonomia, jossa huomioidaan älyllisiä prosesseja, kognitioita, havaitsemista ja tarkkaavaisuutta. Lähtökohtana kysymyksiä siitä, kuinka työntekijä pysyy valppaana, tehokkaana ja tekemään päätöksiä, mutta myös esimerkiksi ihmisen ja tietokoneiden ongelmaton vuorovaikutus (järjestelmät, näyttöpäätteet)
3. Organisatorinen ergonomia huolehtii varsinkin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tarkkailusta. Tähän osa-alueeseen kuuluu esimerkiksi työvuorolistojen tasavertaisuus, ryhmätyöskentelyn sujuvuus ja eettiset kysymykset. Tämä osa-alue mielletään suurimpana työtyytyväisyyteen vaikuttavana tekijänä.
(Työterveyslaitos, 2015/http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/Sivut/default.aspx )

Ergonomian tärkeyttä ei kannata koskaan aliarvioida, koska sen järjestyminen on työnantajan vastuulla. Työturvallisuus laissa lukee, että työtapaturmien ja – terveysvaarojen ennaltaehkäisy on aina työnantajan vastuulla. Suurissa työyhteisöissä työnantajan avuksi voidaan perustaa työsuojelutoimikunta. Työnantajan tai työsuojelutoimikunnan löytäessä toimivan ergonomiaratkaisun, heidän tulee perehdyttää jokainen työntekijä niiden käyttöön. Myös hyvää ergonomiaa tukevat laitteet ja apuvälineet ovat turhia, jos niitä ei osata käyttää kunnolla. unohtamatta, että yksi ergonominen työskentelyalusta voi maksaa satoja euroja. Oikeaoppisessa käytössä ne kuitenkin tulevat kestämään useita vuosia ja maksavat itsensä takaisin käyttöikänsä aikana.

Ergonomian järjestäminen työpaikoille ei ole ainoastaan suositus, vaan siitä on säädetty laki Suomen työturvallisuuslakiin.

24 §

Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet

Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 / Työturvallisuuslaki luku 5 24§

Ergonomia keittiössä

Aloitetaan tämä luku uutisella. Onneksi olkoon restonomi, olet valinnut ammattialan, jossa sinulla on kuusinkertainen riski saada rasitusvamma kaikkiin muihin aloihin verrattuna! (Työterveyslaitos 2015)
Onneksi me voimme kuitenkin tulevina uusina esimiehinä vaikuttaa tulevaisuuteen ja tilastoihin positiivisesti omilla tiedoilla ja taidoillamme.

Kun esimiehenä tulet vaikuttamaan työergonomiaan, laita itsellesi muistiin nämä asiat

Ergonomisen perustan neljä osatekijää:
1. työtila = Onko valoisa/pimeä, lähellä/kaukana, suuri/pieni, korkea/matala, hometta, huono ilmanvaihto? Onko suotuisa työntekijälle?
2. tilan käyttö = Ripotellaanko keittiössä helloja sinne-sun-tänne vai onko keittiössä yksi hella-alue. Onko jälkiruokapiste ja koristelupiste keittiön keskellä vai luukun läheisyydessä?
3. kalusteet = Koska kalusteet viimeksi päivitetty? Olisiko aika vaihtaa esimerkiksi työergonomisiin pöytiin?
4. työvälineet = Sekoitetaanko soppaa itse vai koneella? Ovatko veitset tarpeeksi terävät ja työtehtävään sopivat?

Kun nämä asiat ovat hoidossa, kiinnitä huomiosi, että työpisteet ja työtavat ovat kunnossa.

Liiallisen aikapaineen alla edellä mainituista asioista kaikki mitätöityvät. Kiire ja sen luoma paine tutkitusti huonontavat työnlaatua ja aiheuttavat enemmän työtapaturmia, kuin kiireettömässä ja/tai paineettomassa ympäristössä työskentely (Työturvallisuuskeskus 2007). On hyvä muistaa, että työympäristössä työntekijöiden henkisestä puolesta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin fyysisestäkin puolesta.

Nyt kun tiedät perusasiat, voit tehdä ensimmäisen harjoituksen. Katso näitä kahta kuvaa ja vertaa niitä esimiesnäkökulmasta. Kumpi on parempi, miksi ja mitä voisit tehdä toisin?

Keittiössä on muutamia ergonomisia asioita, joista muistuttaminen on aina yhtä tärkeää. Yksi ja tärkein niistä on nostaminen. Nostaminen ei ole vain nostamista siinä vaiheessa, kun riskinä on vahingoittaa omaa kehoa vääränlaisella liikkeellä. Toinen tärkeä jatkuvasti muistutettu aihe on siirtäminen. Keittiössähän saa jatkuvasti olla kantamassa tavaroita paikasta A paikkaan B. Siirtelyä sivuutettiin aiheena jo yllämainitussa kuvassa.

Nyt voit opetella muistisäännöt oikeaoppiseen nostamiseen, että voit tehokkaasti korjata tulevien työntekijöidesi virheitä ja näyttää hyvää esimerkkiä jokaiselle.

Nostamisen A B C D

A) Nostamisessa käytetään aina selän sijasta pakara- ja jalkalihaksia
B) Nostaessa tavaran eteen kyykistytään selkä suorana eikä kumarruta selkä mutkalla
C) Nosto lähtee leveähköllä haara-asennolla, paino tasapainoalueella (päkiän ja kantapään välinen alue) ja lihaksilla tehdään työ
D) kannettava esine pidetään jatkuvasti kehon lähellä, oli se painava tai kevyt.

Samat säännöt pätevät kantamiseen ja painavimpien tavaroiden siirtelyyn.

Nostoa aloittaessa otetaan huomioon haara-aseento ja selän asento

Kantaessa painava esine on pidettävä lähellä kehoa

ABCD:n lisäksi huomioi, ettet sinä tai työntekijäsi koskaan nosta liian painavia esineitä kerralla. Vanhan sananlaskun mukaan ahneella on huono loppu ja se pitää tässä tilanteessa enemmän kuin paikkaansa. Painavien tavaroiden siirtelyn avuksi o kehitetty useita erilaisia apuvälineitä. Toinen vaihtoehto on viedä tavaroita vähemmän kerrallaan.

Keittiöiden yksi suurimmista ongelmista tänä päivänä ovat työskentelytasot. Kansainvälisen ergonomiajärjestön mukaan keittiössä suositellun työskentelytason täytyy olla kyynärpäätä selkeästi alempana silloin, kun työliikkeessä tarvitaan voimaa tai työtehtävänä on ruoanjakelu. Työstä tulee raskasta ja kuluttavaa, jos työtaso on väärän kokoinen työntekijään verrattuna. Liian korkea tai liian matala taso ovat yhtälailla huonoa ergonomiaa. Nykyään avuksi on kehitetty sähköisiä työskentelytasoja, joiden korkeutta pystyy säätämään helposti yhtä nappia painamalla. Erilaiset korokkeet ja erikokoiset työskentelytasot voivat myös auttaa asiaa.

Jos pääset milloinkaan suunnittelemaan alusta loppuun oman ravintolasi keittiötä, ota huomioon erilaisten tasojen ja yleisen tilankäytön lisäksi myös pohjamateriaalia. Joustavalla lattiamateriaalilla ja oikeanlaisilla työjalkineilla voidaan vähentää jalkoihin kohdistuvaa rasitusta.

Keittiössä ja salissa seisotaan suurimmaksi osaksi päivää. Esimiehen vastuulla on huolehtia siitä, että jokainen työntekijä tauotetaan tarpeen mukaan. Tutkimusten mukaan levännyt ja virkeä työntekijä tekee 4 kertaa tehokkaampaa työtulosta kuin väsynyt ja uupunut työtoverinsa (TTY 2014). Esimies voi myöskin hankkia keittiöön ja saliin 1-2 vapaata jakkaraa tai satulatuolia, johon työntekijät voivat istahtaa lepäämään sopivan tilanteen tullen.
Myös työntekijöiden kannustaminen harrastamaan taukojumppaa on suotavaa. Taukojumpan avulla keho pysyy vetreänä ja kehossa virtaava veri pitää mielen virkeänä. Varsinkin selkää ja hartiaseutua venyttävät liikkeet ovat suureksi avuksi, kun työskennellään pitkään salissa tai keittiössä.