Siivouspalveluiden tuottaminen (koneet ja laitteet)

Puhtauspalveluiden toimenkuva on laajentunut. Sama henkilöstö voi hoitaa sekä puhtauteen liittyviä tehtäviä, toimistopalveluita ja kokouspalveluita. Alan sisällössä sana siivous on jäänyt taka-alalle ja sen palveluita tuottava luonne on tullut yhä voimakkaammin esiin. Keskeisiksi tilanteiksi on tullut teko ja vuorovaikutus. Asiakas odottaa tekoja, jolla riittävä puhtaus tuotetaan. Vuorovaikutus on asiakkaan kohtaamista, vaikkei puhtauspalvelua tuottava henkilökunta konkreettisesti toistaan näkisikään. Palvelun taito on palvelun tuottamisen, erilaisten menetelmien ja oikean huolenpidon osaamista.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Siivouspalveluita tarvitsevan yrityksen ja siivouspalveluita tuottavan yrityksen on aluksi selvitettävä siivouksen lähtökohdat. On tärkeää, että asiakas kokee toiveidensa toteutuvan, saavansa laadukasta palvelua ja olevansa jatkuvassa vuorovaikutuksessa siivouspalvelun tuottajan kanssa.

Lika

Ymmärtääkseen siivouspalvelua toimintana täytyy tietää, miten lika syntyy ja mitä lika on. Virallinen siivoussanasto (SFS 4619) luokittelee lian pintojen käyttöarvoa alentavaksi epäpuhtaudeksi. Suurin osa näistä epäpuhtauksista on näkyvää, mutta tiloilta vaaditaan myös mikrobiologista puhtautta, minkä seurauksena näkymättömät haitalliset pieneliöt tuhoutuvat. Epäpuhtaudet eivät koostu yhdestä aineesta, vaan ovat sekoitus suuresta määrästä fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisia aineita.

Puhtauden tuottamisen tekijät – kirja on luokitellut epäpuhtauksien ilmenemisen pinnoilla seuraavasti:

1. Pinnasta toiselle siirtyvä lika
2. Toiminnan seurauksesta johtuva lika
3. Ilman välityksellä kulkeutuva lika
4. Roskaamisen tuloksena syntyvä lika

Lisäksi epäpuhtaudet voidaan ryhmitellä esim. koostumuksen, olomuodon, sähköisyyden, kiinnitystavan, liukoisuuden ja pinnoille/ihmiselle haitallisuuden perusteella.

Epäpuhtauksien poistamiseen vaikuttavia tekijöitä:

Irrotettaessa epäpuhtautta on puhdistettavasta pinnasta likaa kiinnipitävien voimien vaikutus kumottava, mikä vaatii energiaa. Näitä muotoja ovat:

Mekaaninen energia, jota käytetään kaikissa puhdistusmenetelmissä, ja tarkoitetaan siivousvälineen, -koneen tai veden virtauksen aikaansaamaa hankaustyötä. Mekaaninen energiamäärä on sitä suurempi, mitä kuivempaa työvälinettä käytetään.

Kemiallinen energia, jossa yhdistyvät vesi ja puhdistusaineet. Näistä syntyvä pesuliuos kostuttaa ja irrottaa epäpuhtautta. Kemiallisen energian määrä on sitä suurempi mitä voimakkaampaa pesuainetta käytetään.

Lämpöenergia, jolla tarkoitetaan kuumaa vettä tai vesihöyryä. Lämpötilan nousu nopeuttaa kemiallisia reaktioita, jolloin epäpuhtauden irtoaminen tehostuu.

Aika, koska puhdistusaineiden lian irrotuskyky kasvaa vaikutusaikaa pidentämällä.

Veden määrä, sillä vedellä on siivousta helpottavia ominaisuuksia.

Vesi kostuttaa puhdistettavan pinnan, liuottaa vesiliukoista epäpuhtautta, sitoo hienojakoista epäpuhtautta, toimii puhdistusaineen liuottimena ja kemiallisena apuaineena, tekee mekaanista työtä (paine, virtaus), kuljettaa pinnalle lämpöä ja puhdistusaineita, kuljettaa epäpuhtauden pois, huuhtelee epäpuhtauden ja puhdistusaineiden jäämät pinnalta.

Pintajännitys: Veden pinnalla on eräänlainen kalvo. Se estää veden tunkeutumisen pinnan huokosiin, likaan sekä lian ja pinnan väliin. Puhdistusaineissa olevat tensidit alentavat tätä vaikutusta ja parantavat veden kostutuskykyä.

Tensidit: Tensidit ovat rasvoista valmistettavia saippuoita tai maaöljypohjaisia synteettisiä tensidejä. Nämä tensidimolekyylit hajoavat vedessä kahteen osaan, joista toisella on vettä hylkivä ja toisella vettä suosiva ominaisuus. Tämän ansiosta ne kykenevät tarrautumaan mm. likaan. Osa tensideistä kykenee varautuman sähköisesti vedessä (estävät epäpuhtauksia tarttumasta uudelleen puhdistettavaan pintaan). Tämän varautumisominaisuuden takia näitä tensideitä kutsutaan anionisiksi, kationisiksi ja ionittomiksi tensideiksi.

Siivousmenetelmät

Siivouksella tarkoitetaan sisätiloissa tapahtuvaa pintojen puhdistusta, suojausta ja hoitoa. Siihen kuuluvat erilaiset menetelmät, joiden avulla pinnoilta poistetaan epäpuhtauksia, ja johon lukeutuvat myös pieneliöt. Alle 1 µm läpimitaltaan olevia hiukkasia ei siivousmenetelmin voida poistaa, koska nämä hiukkaset eivät laskeudu pinnoille. Ilmanvaihtojärjestelmän sekä tuuletuksen avulla näiden pienhiukkasten määrää voidaan kuitenkin alentaa.

Tilan käyttötarkoitus määrittelee puhtaustason, millä pysyminen edellyttää siivousta. Erilaisin menetelmin tehtävän siivouksen tavoitteina ovat pääsääntöisesti hygieenisyys, turvallisuus, edustavuus, esteettisyys, viihtyvyys, toimivuus ja taloudellisuus.

Puhdistettavaan tilaan sopivan siivousmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät:

• Tilan käyttötarkoitus
• Lian laatu
• Puhdistettavan pinnan ominaisuudet
• Siivousta vaativa kokonaisneliömäärä
• Työterveydelliset näkökohdat
• Puhdistusmenetelmissä vaikuttavat tekijät

Yleisimmät epäpuhtauksien mukaan määritellyt siivousmenetelmät

Kuiva menetelmä

Lakaisu, harjaus, pyyhintä ja imurointi ovat menetelmiä, joiden avulla saadaan lakaistua hienojakoista hiukkaslikaa, poistettua roskia ja irtolikaa. Tyypillisimpinä työvälineinä käytetään lattiapinnoilla harjaa, imuria, lakaisu- tai yhdistelmäkonetta, kun taas kalustepinnoilla käytetään pölyharjaa ja – huiskaa. Erilaisilla kuivaimilla voidaan kerätä ja useilla siivouskoneilla imeä myös nestemäistä irtolikaa. Menetelmässä ei käytetä lainkaan vettä.

Nihkeä menetelmä

Työvälineinä käytetään erilaisia moppeja, pyyhkeitä ja moppauskoneita. Menetelmän mukaisesti käytetään nihkeäksi puristettua siivousvälinettä, jolla saadaan vesiliukoiset tahrat liukenemaan lattiasta. Nihkeässä menetelmässä puhdistettavan pinnan on tarkoitus kuivua heti, eikä jättää pisarajälkeä.

Kostea menetelmä

Siivouksen apuna käytetään kosteaksi kasteltua siivousvälinettä, jonka avulla saadaan niin kuiva kuin märkäkin irtolika liukenemaan. Työväline ei saa olla liian märkä, ettei menetelmä muodostu turhan raskaaksi. Menetelmässä puhdistettava pinta jää hieman kosteaksi, mutta sen annetaan kuivua itsestään. Höyrypuhdistus lukeutuu tähän menetelmään, koska siinä poistetaan kuuman vesihöyryn avulla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa pieniltä kosteutta ja kuumuutta kestäviltä pinnoilta esim. suurkeittiöistä.

Märkä menetelmä

Tässä neljännessä menetelmässä siivousväline jätetään märäksi ja sillä poistetaan pinttyneet ja kiinnittyneet epäpuhtaudet. Menetelmä vaatii muita enemmän mekaniikkaa. Se myös jättää pinnan liukkaan märäksi, joten puhdistettava pinta on ehdottomasti muistettava kuivata tai pyyhitä. Pesussa käsityövälineinä käytetään erilaisia harjoja ja hankaavia pesimiä. Koneellisessa pesussa luotetaan puolestaan lattianhoitokoneeseen, yhdistelmä-, korkeapainepesu- tai painehuuhtelukoneeseen.

Puhdistustapahtuman osatekijät:

Mekaniikka

• Saadaan aikaan käyttämällä epäpuhtauden tyypille sopivaa siivousvälinettä

Kemia

• Kyky liuottaa epäpuhtauksia
• Paine poistaa epäpuhtaudet mekaanisesti
• Huuhtelu kuljettaa epäpuhtauksia
• Puhdistusaineet irrottavat epäpuhtauksia ja desinfioivat aineet tuhoavat mikrobeja

Lämpö

• Tehostetaan aineiden toimintaa (yli 60 asteinen vesi tuhoaa mikrobeja)
• Hyödynnetään pintojen desinfioinnissa
• Helpottaa esim. rasva- tai öljylian irtoamista

Aika

• Vähentää mekaanisen hankauksen tarvetta
• Tehostaa puhdistusaineen vaikutusta

Puhdistusainetta valitessa tulee ensin tunnistaa, mille pinnalle epäpuhtaus on kiinnittynyt, näin varmistutaan siitä, että pinta kestää aineen ja käytettävän mekaniikan.

Hoitomenetelmät

Saman työvaiheen aikana oleva tarkoitus puhdistaa pinta ja jättää siihen ohut suojapinta.

Ylläpitosiivous

Ylläpitosiivouksen tavoitteena on siivota tilat käyttäjälle toimiviksi ja viihtyisiksi. Lopputuloksen tulee vastata asetettuja puhtaustasovaatimuksia. Siksi ylläpitosiivous suoritetaan päivittäin tai säännöllisesti. Siivoustaajuuden määrittelee tilan käyttöaste. Koska siivous on tällöin ”yleisluonteista” kuiva/nihkeä tai kostea menetelmä riittävät saavuttamaan puhtausvaatimuksen. Ylläpitosiivouksessa käytetään yleensä kahdesta kolmeen erilaista puhdistusainetta, jotka ovat voimakkuudeltaan joko neutraaleita tai heikosti emäksisiä. Lattioita pestäessä hyödynnetään yhdistelmäkonetta, joka paljon tehokkaampi kuin hankausmenetelmä. Ylläpitosiivous kohdistuu kosketuspintoihin, käytössä oleviin kalusteisiin, tasopintoihin häiritseviin tahroihin sekä lattiapintoihin. Tarpeen mukaan puhdistettavan tilan roska-astiat joko vaihdetaan tai tyhjennetään.

Perussiivous

Perussiivous tarkoittaa nimensä mukaisesti perusteellista siivousta. Se suoritetaan harvoin ja vain tarpeen vaatiessa. Siivouksessa poistetaan pinttyneet ja kiinnittyneet epäpuhtaudet, joita ylläpitosiivouksella ei saada muutoin poistettua. Puhdistus kohdistuu kaikkeen lattian ja katon väliltä. Siinä käytetään voimakkaimpia puhdistusaineita ja runsaasti mekaanista hankausta. Koska perussiivous kuluttaa paljon vettä, puhdistusaineita ja pintoja, se on myös kallis menetelmä niin asiakkaalle kuin ympäristölle.

Vedetön siivous / Ekologinen siivous

Tässä siivousmallissa siivoustekstiilit kostutetaan ohjeiden mukaan ennen siivousta. Toimimalla näin minimoidaan ympäristön haitallinen kuormitus. Usein vedettömän siivouksen apuna käytetään mikrokuitua sisältäviä tekstiilejä, jotka puolestaan minimoivat puhdistusaineiden sekä ylimääräisen veden kulutuksen. Mikrokuidun hyvinä ominaisuuksina voidaan myös pitää sen kykyä sähköistyä ja vetää kuivaa pintalikaa puoleensa. Sen pitkä käyttöikä puolestaan edesauttaa vähentämään jätteiden syntyä ja valmistusraaka-aineiden käyttöä.

Vedettömässä siivouksessa käytettävät tuotteet ovat ympäristömerkittyjä. Siivouksen aikana huomioidaan aineiden tarpeenmukaisuus ja ohjeiden mukainen annostus, joka vähentää puhdistusaineiden kulutusta.

Kiillotus, sumupuhdistus ja puhdistushoito

Kiillottaminen parantaa pinnan kiiltoa, tasoittaa pintaa sekä kasvattaa mahdollisen suojakalvon kestävyyttä. Kiillotettaessa käytetään joko puhdistus- tai hoitoainetta, jolla pidetään pinta kosteana ja estetään pölyn nouseminen ilmaan. Kuivakiillotuksella puolestaan tarkoitetaan kiillotusta, joka tehdään lattianhoitokoneella.

Sumupuhdistus tapahtuu koneellisesti. Siinä puhdistus- ja hoitoaine levitetään sumuttamalla. Toimenpiteellä voidaan poistaa lattianpäällysteiltä sellaisia epäpuhtauksia, jotka eivät irtoa kostealla pyyhittäessä. Lisäksi menetelmä tasoittaa kulumajälkiä. Sumupuhdistuksen yhteydessä saatetaan puhua myös pintapuhdistuksesta, jossa lattialle sumutetaan yleispuhdistusainetta ja lattia ajetaan lattianhoitokoneella.

Puhdistushoitoa on laimennetun käyttöliuoksen eli hoitoaineen levittäminen puhdistettavalle pinnalle. Aine voidaan levittää mekaanisesti moppaamalla tai yhdistelmäkoneella. Kun pinta on käsitelty, se voidaan halutessa kiillottaa lattianhoitokoneella. Kaikkiin hoitomenetelmiin sopii sama hoitoaine.

Suojausmenetelmät

Kun puhdistettava pinta suojataan, kuluminen ja likaantuminen vähenevät. Suoja-aineen tarkoituksena on täyttää pinnan kulumat ja huokoset. Se helpottaa jatkuvaa puhdistusta ja parantaa pinnan ulkonäköä. Suoja-ainetta levittäessä ei pidä liioitella määrän suhteen, sillä se voi pahimmassa tapauksessa helpottaa epäpuhtauksien tarttumista ja kulutusjälkien näkymistä.

Lattioiden käsittely pohjustusaineella

Pohjustusaineella voidaan käsitellä huokoiset ja kuluneet pinnat. Kyllästysaineen tai vahan tehtävä on imeytyä materiaalin huokosiin ja tiivistää pinta likaa hylkiväksi tai valmistella varsinaista vahausta varten.

Lattioiden vahaaminen

Vesi- ja liuotevahat soveltuvat lattioiden suojaamiseen. Sen sijaan monille pinnoille sopiva vesivaha ei käy puulattialle, jota varten on olemassa erikoisvahoja. Liuotevahat sopivat käsittelemättömille linoleumi-, puu- ja korkkilattioille.

Lattioiden öljyäminen

Samoin kuin kyllästysaineet, öljy tunkeutuu suojattavaan pintaan ja estää sitä likaantumasta. Erityisesti kivi- ja puupinnat soveltuvat öljyämiseen. Öljyttävä pinta tarvitsee tavallisesti 2 – 3 kerrosta, ja uusi kerros levitetään ennen edellisen kuivumista.

Tekstiilipintojen suojaus

Tekstiilipinnat käsitellään epäpuhtauksia ja kosteutta hylkivillä aineilla, jolloin sähköistyminen vähenee. Antistaattiset aineet vähentävät myös sähköistymistä.

Kristallointi

Toimenpiteen tarkoituksena on tiivistää ja kovettaa kalkkipitoisten kivilattioiden pintaa kemiallisen reaktion avulla. Kalkki ja kristallointiaine reagoivat toisiinsa, eikä lattialle muodostu kalvoa kuten vahattaessa. Kristallointi kannattaa usein jättää alan asiantuntijoiden tehtäväksi.

Siivouskemia

• Vahvasti emäksinen 11,1-14 (perussiivous, pinttyneet epäpuhtaudet)

• Emäksinen 10,1-11 (perussiivous, rasva, öljy + pinttyneet epäpuhtaudet)
• Heikosti emäksinen 8,1-10 (ylläpitosiivous)

• Neutraali 6-8 (ylläpitosiivous)

• Hapan 2-5,9 (kosteat tilat, kalkkisaostumat)

• Vahvasti hapan 0-1,9 (kupari- ja ruostesaostumat, neutralointi)
  

PH-luku ei yksin määrittele aineen ominaisuuksia, vaan aineen puhdistustehoon vaikuttaa sen kokonaiskoostumus ja käytettyjen raaka-aineiden laatu.

Neutraalit puhdistusaineet pH 6-8

Näitä puhdistusaineita käytetään tyypillisesti ylläpitosiivousta tehdessä. Tutuimpia neutraaleita puhdistusaineita ovat esim. ikkunoiden puhdistusaineet ja käsiastianpesuaineet. Koska aineet ovat neutraaleita pH-arvoltaan, niillä puhdistettua pintaa ei tarvitse huuhdella.

Tehoaineina neutraaleissa puhdistusaineissa käytetään tensideitä. Puhdistusaineet voivat myös sisältää alkoholipitoisia liuottimia, jotka mm. nopeuttavat puhdistetun pinnan kuivumista.

Heikosti emäksiset puhdistusaineet pH 8,1-10

Heikosti emäksiset puhdistusaineet ovat yleispuhdistusaineita. Niitä käytetään perussiivouksessa pinnoille, jotka sietävät heikosti pH-arvoiltaan voimakkaampia puhdistusaineita kuten seinät, ovet ja kalusteet. Yleispuhdistusaineita käytettäessä tulee suojautua suojakäsineillä. Tehoaineina näissä puhdistusaineissa ovat tensidit, liuotteet ja emäkset kuten fosfaatit, NTA, EDTA, MGDA, amiinit, silikaatit ja karbonaatit.

Emäksiset ja vahvasti emäksiset puhdistusaineet pH 10,1 -11 ja 11-14

Nämä puhdistusaineet luetaan peruspuhdistusaineiksi. Ne ovat tarkoitettu vaikeasti irtoaville likatyypeille, koska ne emulgoivat rasva peräisiä epäpuhtauksia, hajottavat valkuaisainelikaa ja neutraloivat happamia epäpuhtauksia. Emäksisyytensä takia on aina tarkistettava kestääkö puhdistettava pintamateriaali kyseistä ainetta. Lisäksi on syytä suojautua suojakäsineillä sekä suojalaseilla. Puhdistuksen jälkeen pinta on aina huuhdeltava. Tehoaineina perussiivousaineissa ovat: tensidit, liuotteet ja emäkset. Lisäksi niistä löytyy fosfaatteja, NTA, EDTA, MGDA, amiineita, silikaatteja, karbonaatteja, natrium- ja kaliumhydroksidia sekä ammoniakkia.

Happamat puhdistusaineet pH alle 6

Happamia puhdistusaineita käytetään saostumien poistoon esim. kalkkisaostumat vedenkeittimessä tai astianpesukoneessa. Näillä aineilla pestään kosteita tiloja kuten WC-tilojen käsienpesualtaita. Koska aineet ovat niin voimakkaasti happamia, tulee aina varmistua kestääkö puhdistettava pintamateriaali kyseistä ainetta. Lisäksi aineita käsiteltäessä on syytä suojautua käsineillä ja suojalaseilla. Tehoaineina happamissa puhdistusaineissa ovat: tensidit ja hapot kuten sitruuna-, glykoli-, fosfori-, oksaali-, suola-, etikka- ja sulfamiinihappo.

Happamiksi puhdistusaineiksi luetaan myös orgaaniset hapot, jotka häviävät epäorgaanisille hapoille, mutta ovat puhdistettaville pinnoille usein vähemmän haitallisia. Orgaanisia happoja lisätään puhdistusaineisiin myös ympäristösyistä. Osalla näistä hapoista on kyky pehmentää vettä.

Neutralointi

Neutraloinnilla taataan, ettei puhdistetulle pinnalle jää syövyttäviä happoja. Toimenpiteessä happamalla puhdistusaineella pesty pinta käsitellään heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Toisin sanoen, hapan pinta huuhdellaan, minkä jälkeen pinnalle levitetään heikosti emäksinen puhdistusaineliuos, jonka annetaan vaikuttaa. Puhdistusaine poistetaan ja huuhdellaan vedellä uudelleen. Lopuksi pinta kuivataan.

Desinfioivat aineet

Desinfioivat aineet tuhoavat mikrobeja ja estävät niiden kasvua. Ne sisältävät tensidejä, desinfioivia aineita, emäksiä tai happoja. Aineet kuormittavat jäteveden puhdistusta, minkä takia niitä on syytä käyttää harkiten. Tehoaineina desinfioivissa aineissa ovat: kloori, kloramiini, vetyperoksygeeni, kvaternääriset ammoniumyhdisteet eli kvatit, sulfamiinihappo ja alkoholi. Näitä aineita käytettäessä tulee aina lukea tarkkaan sekä käyttökohteet että annosteluohje. Lisäksi on muistettava suojakäsineet ja – lasit.

Liuotteet

Nimensä mukaisesti liuottavat veteen liukenemattomia epäpuhtauksia. Alkoholi toimii liuotteena tahranpoistoaineissa, ja se myös desinfioi, kun pitoisuus on vähintään 65 %. Vesi on puhdistusaineissa tyypillisesti käytetty epäorgaaninen liuotin. Orgaanisia liuottimia käytetään puhdistuksessa joko sellaisenaan tai kasvattamassa tensidejä ja emäksiä sisältävien puhdistusaineiden pesutehoa. Kaikki liuotteet ovat haihtuvia aineita, joten ilmanvaihdosta on huolehdittava.

Kompleksointiaineet eli vedenpehmentäjät

Nämä aineet poistavat kovuussuolojen (Mg, Ca) haitallista vaikutusta puhdistusaineliuoksessa ja edistävät tensidien toimintaa.

Puhdistusaineiden lisäaineet

Lisäaineet parantavat aineen käyttöominaisuuksia. Hajusteet peittävät puhdistusaineen kemiallista tuoksua. Väriaineet helpottavat tunnistusta. Korroosionsuoja-aineella ennaltaehkäistään syöpymistä. Säilöntäaineet ehkäisevät mikrobien kasvua tuotteessa. Vaahdonestoaineet ehkäisevät vaahdon muodostumista.

Lattioiden hoitoaineet

Hoitoaineilla pyritään vähentämään lattian vahakalvon kulumista ja likaantumista. Aineen valintaan vaikuttaa pintamateriaalin lisäksi likaantuminen, suunnitellut hoitomenetelmät ja tavoiteltu pinnan ulkonäkö. Sen tarkoituksena on puhdistaa lattia ja tasoittaa kulumajäljet yhden työvaiheen aikana. Hoitoaineiden sisältämät tensidit puhdistavat ja polymeerit, saippuat ja vahat suojaavat lattiaa. Monikäyttöisyytensä ansiosta ne käyvät niin puhdistukseen, kuin hoitoon ja suojaukseenkin.

Suoja-aineet

Suoja-aineiksi luetaan erilaiset vahat, kyllästysaineet ja öljyt. Vesivahoja ovat synteettiset polymeerit, luonnonvahat ja synteettiset vahat. Ne suojaavat kulumiselta, epäpuhtauksilta ja helpottavat materiaalin puhdistettavuutta. Pääosin niissä käytetään synteettisiä polyeteenivahoja. Vesivahat sopivat vettä sietävien lattioiden puhdistukseen eivätkä niinkään esim. käsittelemättömille puupäällysteille. Niiden ansiosta lattian naarmuuntuminen vähenee. Lisäksi käsiteltäessä lattianhoitokoneella lattian liukkaus heikkenee.

Muut siivousaineet

Tahranpoistoaineet ovat tarkoitettu vaikeasti irtoaville epäpuhtauksille. Niiden sisältämien voimakkaiden tehoaineiden takia tulee aina varmistaa, että pintamateriaali varmasti kestää aineen. Tahranpoistoaineita valmistetaan sekä koville pinnoille että tekstiilipinnoille.

Siivousaineiden turvallinen käyttö:

YLEISIMMÄT SIIVOUSVÄLINEET (KONEET JA LAITTEET)

Siivousvälineiden tehtävä on keventää ja tehostaa työskentelyä siivouskohteessa.

Hyvän siivousvälineen ominaisuudet:

• monipuolinen kokovalikoima
• kevyt
• helppo kuljettaa mukana
• monipuolinen materiaalivalikoima
• säädettävät varret ja nivelet
• tukeva kädensija ja varsi
• kaksikätinen muotoilu
• helposti puhdistettava
• kompakti

Siivousvaunu

Vaunua käytetään siivousvälineiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukseen sekä jätteiden keräämiseen. Ennen käyttöä siivousvaunu jaetaan puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Näin varmistutaan siitä, että siivousvälineet pysyvät hygieenisinä koko siivouksen ajan. Vaunussa kuljetetaan päivittäisiä siivousvälineitä, ja sen varustusta voidaan muunnella siivouskohteiden ja menetelmävaatimuksiin sopivaksi.

Siivousvaunut on valmistettu kromatusta teräsputkesta, mutta joskus myös muovista. Vaunun isot pyörät helpottavat liikutettavuutta keittiössä. Vakiovarusteina vaunussa on: runko ja pyörät, sankoteline, säkkikehikko, alataso, pari tarvikekoria ja useampi välineripustin tai ripustuskoukku.

Siivoustekstiilit

Mikrokuitu on tekstiileistä yleisin, koska ohuena kuituna se pystyy tunkeutumaan epäpuhtauden ja pinnan väliin sekä poistamaan epäpuhtauden mekaanisesti. Kuivalla mikrokuidulla on ominaisuus sähköistyä ja kerätä tehokkaasti kuivaa pölyä. Lisäksi se on kulutusta kestävä, kevyt, pölyämätön, nukkaamaton ja sietää korkeita pesulämpötiloja.

Siivoustekstiileissä käytetään myös puuvillaa, koska sillä on hyvä emäksisten aineiden ja liuotteiden sietokyky. Sen sijaan happamat puhdistusaineet eivät sovellu sille. Puuvillalla on erinomainen imukyky ja se kestää korkeita pesulämpötiloja. Toisaalta se toimii kosteana ja likaisena mikrobien kasvualustana.

Viskoosi ja selluloosa häviävät vertailussa puuvillalle, mutta ovat myös yleisiä siivoustekstiileissä yhdistettyjä kuituja. Selluloosasta valmistetaan sienipyyhkeitä ja pesusieniä, joita käytetään kosteassa- ja märässä siivousmenetelmässä. Myös kuitukangaspyyhkeet sisältävät selluloosaa.

Siivouspyyhe

Pyyhkeen koko, materiaali ja sen myötä epäpuhtauksien ja kosteuden sitomiskyvyt vaihtelevat. Kaikkien pyyhkeiden tehtävä on kuitenkin irrottaa ja sitoa epäpuhtauksia sekä välittää vesi-puhdistusaineliuos puhdistettavalle pinnalle. Pyyhkeet jaetaan kesto- ja kertakäyttöpyyhkeisiin, joita käytetään pääosin eritetahrojen poistamiseen, minkä jälkeen ne heitetään pois.

Kestokäyttöiset sen sijaan ovat yleensä mikrokuitua, rakenteeltaan sileitä tai lenkkinukkaisia. Ne sopivat kevyesti likaisille pinnoille. Nukkamainen rakenne helpottaa mekaniikkaa. Värikoodaus pyyhkeissä edesauttaa hygieenistä käyttöä.

Mopit

Mopit soveltuvat pintojen kuten seinien, kattojen, ovien ja lattioiden puhdistukseen. Ne sopivat kaikkiin siivousmenetelmiin. Niissä on moppipyyhin, joka koostuu säätövarresta, levykehyksestä ja mopista. Levykehys valitaan puhdistettavan pinta-alan, käytettävän mopin kiinnitystavan ja siivottavuuden mukaan. Moppeja on valmistettu moneen käyttötarkoitukseen. Eri materiaaleista valmistetuilla, eri paksuisilla ja eri levyisillä mopeilla on kullakin sopivin käyttöalueensa.

Tarramopit ja taskumopit

• Irrottavat ja sitovat epäpuhtauksia
• Toimivat vesi-puhdistusaineliuoksen välittäjänä

Lankamopit

• Soveltuvat epätasaisten pintojen puhdistukseen

Nukkapintaiset mopit

• Sitovat pinnoilta hienojakoista pölyä ja poistavat kiinnittyneitä epäpuhtauksia

Tasomopit

• Soveltuvat pienten kohteiden puhdistukseen

Vahamopit

• Käytetään hoito- ja suoja-aineiden levittämiseen lattiapinnoilla

Hankausmopit

• Soveltuvat samoihin kohteisiin kuin hankauspesin ja pesuharja
• Käytetään kitkalattioilla roskan ja pölyn keräämiseen

Puolipitkävartinen lattialakaisin ja – harja sekä puolipitkävartinen rikkalapio

Nämä siivousvälineet ovat tarkoitettu kuivien ja märkien roskien keräämiseen ja poistamiseen lattiapinnalta.

Lattiaharja

• Kuivien roskien keräys

Lattialakaisin

• Kuivien ja märkien roskien keräys

Rikkalapio säiliöllä tai pidikkeellä

• Roskapussi kiinnitetään roskien keräämistä varten
• Kulkee mukana siivousvaunussa

Lattiakuivain ja välinevarsi = kuivainpyyhin

Pyyhintä käytetään lattian kuiva-, nihkeä-, kostea-, ja märkäpyyhintään. Erilaiset kuivaimet soveltuvat parhaiten veden keräämiseen sileiltä pinnoilta. Kumi kuivainten päässä on yleensä luonnonkumia muistuttavaa kovakumia tai huokoisempaa solukumia.

Pesimet

Pesimiä käytetään kiinnittyneiden tai pinttyneiden epäpuhtauksien poistoon vettä ja hankausta kestäviltä pinnoilta. Esim. pesuharjat, hankauspesimet, hankauslevyt, hankausmopit. Siivottaessa on otettava huomioon pinnan tai puhdistettavan kalusteen rakenne, muoto ja koko. Pesuharjan harjaksen kovuuden valintaan vaikuttaa pinnan hankauksen kesto ja pinnalla olevan lian määrä ja tyyppi. Harjaosa on yleensä luonnonkuitua tai tekokuitua ja runko joko puuta tai muovia. Niin sanotuissa hygieniaharjoissa harjaksen materiaali on huokoseton tekokuitu, joka ei ime vettä saati likaa. Sen lämmönkestävyys on jopa 120 - 130 °C.

Pesuharjoja löytyy useita värejä, jotta ne värikoodauksen ansiosta tunnistettaisiin tietyn alueen siivoukseen. Koodauksen avulla pyritään minimoimaan välineiden aiheuttamat riskit. Kussakin keittiössä on kuitenkin oma värikoodauksensa, joten punainen pesuharja ei aina sokeasti ole tarkoitettu viemäreiden pesua varten.

Erilaisia pesuharjoja: Astianpesuharja, juuresharja, urinaalin pesuharja, WC-harja lattianpesuharja.

Hankauslevy

Kuten pesuharjoja, hankauslevyjä käytetään pintojen pesuun. Hankauslevyt ovat samaa materiaalia kuin lattianhoitokoneen laikat eli polyesteristä, polyamidista tai näiden yhdistelmistä. Levyn väri kertoo karkeuden, mitä tummempi sitä karkeampi. Ennen puhdistusta on kuitenkin otettava selvää pestävän pinnan hankauksenkestokyvystä.

Ihmesieni = Melaniinipihkainen hankaussieni

Melaniini on toiselta nimeltään tahranpoistosieni. Se soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin tahrojen poistoon kovilta pinnoilta. Sieni imee tehokkaasti väripinttymiä, nokea, rasvaa ja tahroja, eikä tarvitse lainkaan puhdistusainetta. Ennen puhdistusta on kuitenkin varmistuttava pestävän pinnan hankauksenkestokyvystä.

Raappa

Raapalla poistetaan epäpuhtauksia kovilta pinnoilta esim. teipin tai liiman jälkiä.

Kaluste- ja kumiharja

Harjaa käytetään roskien ja pölyn poistamiseen tekstiilikalusteilta. Kumiharjaa käytetään mm. siivoustekstiilien esipuhdistukseen ennen pyykkikoneeseen laittoa.

Pyykkipussi

Pussia käytetään likaisten siivouspyyhkeiden, moppien keräämiseen ja kuljetukseen siivousvaunuissa. Likaiset siivoustekstiilit lajitellaan pyykkipusseihin likaisuutensa ja käyttökohteensa mukaan.

Sanko ja säilytyslaatikko

Laatikkoa käytetään puhdistusaineliuosten kuljettamiseen ja valmiiksi kostutettujen puhtaiden siivoustekstiilien keräämiseen ja kuljettamiseen. Säilytyslaatikossa voidaan kuljettaa siivoustekstiileitä, siivousvälineitä ja saniteettitarvikkeita.

Annostelulaitteet ja välineet

Näillä välineillä mitataan veden joukkoon puhdistusaineita ja desinfioivia aineita. Aina on kuitenkin varmistuttava ohjeiden mukaisesta ainepitoisuudesta. Annostelulaitteita ovat myös laitteet, jotka automaattisesti annostelevat vesiverkosta ottamaansa veteen puhdistusaineen.

Jätesäkit ja roskapussit

Säkkejä ja pusseja on saatavilla erikokoisia. Kerättävän jätteen mukaan valitaan niiden paksuus ja materiaali. Myös jätteen määrä, tyyppi ja roska-astioiden koko vaikuttavat.

Suojaimet

Näitä ovat esim. suojakäsineet, hengityssuojaimet, kasvosuojaimet, kuulosuojaimet, putoamissuojaimet ja suojaesiliinat. Suojaimia tulee käyttää, kun siivotaan likaisia kohteita tai sellaisia kohteita, joihin ei saa levitä käsien välityksellä mikrobeja. Lisäksi silloin on pidettävä suojaimia, kun käsitellään puhdistusaineita, puhdistusaineliuoksia sekä likaisia siivouspyyhkeitä ja moppeja. Mikrokuitu kuivattaa käsiä ja siksi kannattaa myös silloin pitää suojakäsineitä.

Imurit

Imurin toimintaperiaatteena pidetään sitä, että sillä voi imuroida kuivaa tai märkää irtolikaa sekä nesteitä kovilta tai tekstiilipäällysteisiltä lattioilta ja kalusteilta. Koneiden toiminta perustuu alipaineeseen, jonka laitteen imumoottori saa aikaan. Imurin imutehoon vaikuttavat koneen läpi kulkeva ilmamäärä ja imurin muodostama alipaine. Vakiovarusteina imureissa ovat: imuletku, imuputket ja erilaiset suuttimet vastaamassa kunkin imurin tarkoitusta.

Eri tarkoitukseen valmistettavia imureita ovat: pölynimurit, veden- ja pölynimurit, keskusimurit, mattoimurit, roskaimurit, uima-allasimurit, teollisuusimurit, reppuimurit ja lanneimurit.

Suurin hyöty siivouksesta

Tilojen ja huonejärjestelyiden kohdalla suurin hyöty saadaan, kun työntekijöiden määrä on tasapainossa huoneen kokoon nähden. Kalusteet ovat sijoitettu siivousystävällisesti ja tavarat sijoitettu ovellisiin tai suljettaviin säilytystiloihin. Siivottavassa tilassa mahdolliset johdot eivät saisi koskettaa lattiaa. Tuoleja täytyy olla mahdollista liikutella edes takaisin. Jos lattia on vahattu, sen vahauksen kunnosta on pidettävä huolta. Tilaan on valittu pöytä- ja hyllypinnoiksi materiaali, joka ei kerää pölyä (melamiini). Käyttäjät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siivouksesta saatavaan hyötyyn pitämällä paperit siististi mapeissa ja mapit kaapeissa. (Hannu Hakkarainen)

Lähteet

Lausjärvi, Marjatta ja Valtiala, Marja. Puhtauden tuottamisen tekijät. Puhtaustieto PT Oy. 2006. Helsinki.

Puska, Raija ja Viinikka, Eija. Siistii! Sanoma Pro Oy. 1.painos, 2005. Helsinki.

Www.siivousaineet.fi

Www.vileda-professional.com

Www.sillasiisti.fi

Kuvat

1.kuva siivoojat, http://pelargonia.fi/wp-content/uploads/2013/01/etusivu_kuvitus.jpg

2.kuva lika, http://www.laatutakuu.fi/images/2012-09-17T13-56_-363278936_45.jpg

3.kuva siivous, http://194.100.79.112/lansimaki/Uploads/siivous.jpg

4.kuva pH-asteikko, http://www.siivousaineet.fi/kuvat/ph-asteikko.jpg

5.kuva siivousvaunu, http://www.aspal.fi/assets/pic/R1165.jpg

6.kuva siivoustekstiilit, http://vileda-professional.com/fi-FI/products/02-interior-cleaning/01-microfibre-cloths/05-nanotech-micro/portrait.gif

7.kuva pesuharjat, http://www.sillasiisti.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/5/1/510jouhi.jpg

8.kuva Hetty-imuri, http://store.alfacleaning.fi/uploads/18/hetty_vacuum_cleaner.jpg