sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Puhtauden laadun arviointi ja toimintojen kehittäminen




Puhtaus – määritelmä

Puhdas määritellään yksinkertaisesti; ei ole likaa. Käytännössä asia ei ole näin yksiselitteinen. Tiloista riippuen on otettava huomioon millaista likaa tarkastellaan ja mikä lika on juuri niissä tiloissa haitallista.



Missä käytetään mitäkin tasoa:

Taso 1: Ullakot, autotallit, kellarit.

Taso 2: Arkistot, korjaamot, porrashuoneet, tekniset tilat.

Taso 3: Toimistot, käytävät, taukotilat, opetustilat, työtilat.

Taso 4: Edustustilat, märkätilat, aulat, majoitustilat.

Taso 5: Elintarviketilat. terveydenhoitotilat, laboratoriotilat, märkätilat.


Laadun määrittely tiloissa


Liikkeelle lähdetään tilaajan ja tuottajan välille tehtävästä palvelusopimuksesta. Sopimuksessa määritellään, mitkä osat tiloista ja niissä siivottavista pintaryhmistä sopimus kattaa. Tilaaja ilmoittaa, mitkä laatuvaatimukset tilojen siivouksessa täytyy täyttyä. Ne kirjataan sopimukseen ja tuottajan vastuulla on näiden vaatimuksien toteutuminen. Palvelusopimuksessa sovitaan myös, miten laatua tarkkaillaan ja milloin laatukierrokset tehdään. Yleensä laadunvalvonnan suorittaa tuottajan määrittelemä henkilö yhdessä tilaajan kanssa. Esimerkiksi tilojen siistijän lähin esimies suorittaa laatukierroksen yhdessä tilaajan kanssa.



                                        Palvelusopimuksen synty 



 

Laadun arviointi


Pelkkä tilojen puhdistaminen ei riitä. Säännöllisesti tehtävät laatukierrokset auttavat tilojen pysymistä vaadituissa tasoissa. Varsinkin ruoanvalmistustiloissa tulee seurata puhtaanapidon tuloksia, jotta vältytään suurilta riskeiltä, kuten ruokamyrkytyksiltä.

Puhtauden laadun arviointiin voidaan käyttää useita menetelmiä. Tässä muutamia yleisemmin käytössä olevia:

·        Aistinvarainen arviointi: Päivittäisen puhtauden arviointiin. Laiminlyönnin voi havaita hajusta tai näkyvästä liasta. Saattaa antaa vääränlaisen turvallisuuden tunteen tilojen puhtaudesta. Esimerkkinä keittiö, joka näyttää hyvin puhdistetulta, mutta muut menetelmät saattavat paljastaa isojakin riskejä.


·        UV-valo: Paljastaa heti pintojen puhtauden. Orgaaniset aineet heijastavat UV-valoa ja näin voidaan havaita helposti niitä eri pinnoilta. UV-valoa ei voi käyttää, jos pinnat ovat fluoresoivia eli heijastavat valoa. Likaa ei pystytä määrittelemään tarkasti vaan on turvauduttava muihin menetelmiin.


·        Mikrobiologinen puhtaustarkkailu: Säännöllinen puhtaustarkkailu antaa paremman kuvan siivouksen riittävyydestä. Säännöllisesti otettavat puhtaus- ja pintanäytteet paljastavat piilevät ongelmakohdat. Näytteitä tulisi ottaa pistokokeina eri pinnoilta, jotka silmämääräisesti näyttävät puhtailta. Selvästi likaisista pinnoista näytettä on turha ottaa. Hycicult, luminometri ja Cleancard ovat yleisemmin käytettyjä testejä.
Muita menetelmiä ovat kosketusmaljat, petrifilm, luminesenssi, kiiltoasteen mittalaite, askelvarmuuden mittalaite ja mycometer testi.




Hygicult














Hygicult-kontaktilevyt ovat helppoja ja nopeita käyttää. Niillä selviää nopeasti ja luotettavasti esimerkiksi keittiön pintojen puhtaus.

Hygicult TPC on tarkoitettu yleisen hygieniatason seurantaan. Testi edistää kaikentyyppisten homeiden, bakteereiden ja hiivojen kasvua.

Hygicult E-/ Hygicult E/ß-GUR on tarkoitettu Enterobacteriaceae-bakteerien toteamiseen. Lisäksi Hygicult E/ß-GUR-testi havaitsee ß-glukuronidaasipositiiviset organismit, kuten E. coli.

Hygicult Y&F-testi on tarkoitettu homeiden ja hiivojen toteamiseen.





Clean Card




Testi mittaa valkuaisainejäämiä pinnoilta. Näiden jäämien löytyminen viittaa riittämättömään puhdistukseen. Testi on nopea ja helppokäyttöinen. Joustavuutensa ansiosta, sillä voidaan ottaa näyte vaikeastakin paikasta.



INSTA 800

INSTA 800 luotiin pohjoismaisena yhteistyönä helpottamaan siivousalan laaduntarkkailua. Kyseinen standardi hyväksyttiin Suomessa vuonna 2012. Sen käyttö on vapaaehtoista.

”Standardissa esitetään objektiiviset mittauskriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa selkeästi. Standardi auttaa dokumentoimaan ennalta määritellyn laatutason yksiselitteisesti. Standardin luokitusten avulla on helppo kertoa tilojen käyttäjille siivouksen tekninen laatu. 

Standardi määrittelee muun muassa

·       silmämääräisen tarkastuksen pääperiaatteet ja järjestelmän kuvauksen

·       siivouksen teknisen laadun arviointimenettelyn

·       tarkastusmenettelyt ja -ehdot

·       asiakkaille annettavaa raporttia koskevat vaatimukset

·       mittauslaitteilla tehtävät mittaukset ja tarkastukset

·       arviointilomakkeen ja tarkastuksen raportointilomakkeen.” (www.sfs.fi)


Toimintojen kehittäminen


Esimiehen vastuulla on, että työntekijöillä on tarvittava tietotaito. Kunnollisella perehdyttämisellä taataan laadukas lopputulos ja vähennetään riskitekijöitä. Puhtauden edellytyksenä on siistit, toimivat ja kyseisiin tiloihin tarkoitetut siivousvälineet. Huonot välineet edistävät tilojen likaantumista ja saattavat aiheuttaa käyttäjälleen epäergonomisen työasennon.



Esimiehen tulisi tehdä kohteeseen kansio, josta löytyy palvelusopimus, kartta tiloista, käytettävät aineet ja välineet ja käyttöturvatiedotteet. Esimiehellä pitäisi olla laaja tietämys siitä millaiset siivousmenetelmät mihinkin tilaan sopivat ja millä saadaan paras puhtaustulos aikaan. Tuotteet ja menetelmät kehittävät, joten esimiehen olisi syytä pitää itsensä ajan tasalla ja jakaa tietoa työntekijöille.



INSTA 800-standardin käytön pakolliseksi muuttaminen toisi tasalaatuisuutta alalle. Tuottajia olisi helpompi kilpailuttaa ja lopputuloksen pitäisi olla kaikilla tuottajilla sama.


Lähteet:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti