Työturvallisuus restonomin toimintaympäristössä

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen ovat tämän hetken avainsanoja. Niillä viedään yrityksen perustaa, sen arvoja, normeja ja toimintaperiaatteita oikeaan ja turvallisempaan suuntaan. Turvallisuutta voidaan ylläpitää riskien arvioinnilla ja hallinnalla, johtamisjärjestelmillä ja koko henkilöstön välisellä yhteistyöllä.

Hyvä työturvallisuus takaa työympäristön ja työntekijöiden turvallisuuden, ehkäisee ja torjuu vaaratilanteita, työtapaturmia ja ammattitauteja sekä parantaa tuottavuutta ja palveluja ylläpitämällä työkykyä. Se on siis kaikkien yhteinen etu.

Työpaikalla vähintäänkin työnantajan ja esimiestehtävissä toimivien tulisi tuntea voimassa oleva työturvallisuuslainsäädäntö. Siitä selviää työturvallisuuden perussäännökset ja yleiset tavoitteet, joiden avulla on pitkässä juoksussa tarkoitus turvata työntekijöiden työkyky.

Työnantajan on työpaikan työturvallisuustoimenpiteiden lisäksi järjestettävä työterveyshuolto työntekijöille. Työterveydenhuollon työnkuvaan kuuluu työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tarkkailu ja ylläpito muun muassa terveystarkastusten muodossa.

Työpaikalla tulee olla nimetty työsuojelupäällikkö, joka voi olla työnantaja itse tai tämän tehtävään nimeämä henkilö. Työsuojelupäällikkö edustaa työantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa ja pitää yllä yhteistyötä eri työsuojelun tahojen välillä. Työnantajan vastuulla on varmistaa päällikölle asianmukainen koulutus ja tarvittavat asiakirjat.

Jo laki yksistään velvoittaa työnantajaa pitämään huolta työpaikan ja työntekijöiden turvallisuudesta sekä terveydestä. Turvallisuusjohtamisessa soppaan lisätään omaehtoisia turvallisuuden hallintamenetelmiä, toimintatapoja ja ihmisten johtamista. Mikään hieno ajatus ei kuitenkaan toteudu, jos ei ensin koko johto ja sitä myöten myös muu henkilöstö seiso sen takana.

Laissa määritellyn toiminnan keskeisiä elementtejä ovat:

• ·         työsuojelun toimintaohjelma (voidaan ymmärtää toimintapolitiikkana tai yksityiskohtaisena toimintaohjelmana)
• ·         haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen, poistaminen ja arviointi (riskien arviointi)
• ·         työntekijöiden kunnollinen perehdytys (opetus ja ohjaus myös turvallisuus ja terveys asioissa)
• ·         työympäristön ja – tilojen jatkuva riskien arviointi/tarkkailu

• ·         riskiarvioinnin päivitys ja toimintaohjelman päivittäminen (reagoidaan työntekijöiden raportteihin ja huomioihin riskitekijöistä työympäristössä)

Käytännön puoleen kuuluu siis riskien arviointia(esimerkiksi läheltä piti-lomakkeet työntekijöillä), osaamisen varmistamista(erilaiset koulutukset ja passit), toimenpiteiden toteutusta(käytetään suojaimia, luetaan pelastussuunnitelmia), tiedon kulun varmistaminen(tieto kulkee sekä rivityöntekijöiltä johdon suuntaan, että toisin päin), mittaaminen ja seuranta(valvotaan suojavälineiden käyttöä ja mitataan esimerkiksi melutasoja pahimmista altistuspaikoista).

Laki sanelee työnantajalle huolehtimisvelvoitteen, mikä tarkoittaa, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ottaen huomioon työhön, sen olosuhteisiin, ympäristöön ja työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Muun muassa tästä syystä on tärkeää valita työntekijät tarkoin. Ennen palkkaamista on hyvä kartoittaa onko työtekijällä työhön vaadittavat pätevyydet ja työhön tarvittavat henkiset ja fyysiset voimavarat ja sopiiko työntekijä työyhteisöön. Näin voidaan jo palkkaustilanteessa ehkäistä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja turvallisuudelle haitallisia tilanteita.

Työsuojelun toimintaohjelma

Toimintaohjelma kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Siihen kuuluu:

1.       Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

2.       Työympäristön suunnittelu

3.       Työn suunnittelu

4.       Työntekijöiden kokonaisvaltainen perehdytys

5.       Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminnan ja viestinnän suunnittelu

6.       Työturvallisuuden organisointi eri tilanteissa

Työntekijöiden ja työnantajan välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta mahdolliset vaara- ja haittatilanteet havaitaan ajoissa ja tapaturmilta voidaan välttyä. Vaaroja ja haittoja tulee valvoa jatkuvasti ja kun erilaisia riskitekijöitä havaitaan, tulee niiden poistamiseksi tehdä suunnitelmia ja ryhtyä toimenpiteisiin. Toimenpiteistä tulee ilmoittaa vähintään työsuojeluvaltuutetulle ja ongelmakohdan havainneelle työntekijälle.

Suurimpia työturvallisuusriskejä restonomin toimintaympäristössä aiheuttavat

1.       Työn fyysinen vaativuus (pitkäaikainen seisominen ja paikallaanolo, kantaminen ja nostaminen, toistuvat liikeradat ja puutteelliset työskentelytilat)

2.       Altistuminen kovalle melulle (keittiön koneet ja laitteet, ravintolasalin äänet, suuret desibelit tai jatkuva melu, joka rasittaa fyysisesti ja henkisesti)

3.       Työskentely kuumassa tai kylmässä ympäristössä ja vetoisuus, lämpötilamuutokset lämpimän kosteasta kylmään (varasto- ja kylmiötyöskentely, uunit ja isot paistinpannut, tiskinurkkaukset)

4.       Haavat ja palovammat (veitset, leikkurit, puutteellinen perehdytys, pakkauksien avaamisesta aiheutuvat haavat, liedet, uunit, rasvakeittimet, muut kuumat nesteet, valurautapannut)

5.       Kompastumiset, liukastumiset märkien ja liukkaiden pintojen vuoksi, putoamiset korkealta tasolta (lattiatasojen siivous, läikkymiset, rasva/öljytahrat, varastointi korkeille tasoille, vääränlaiset kengät, puutteelliset merkinnät)

6.       Vaaralliset aineet (puhdistusaineet, ruoan sisältämät biologiset aineet)

Suurimmat psykososiaalisten riskien aiheuttajat

1.       Pitkät ja normaalista poikkeavat työajat (pitkät työvuorot ja epätyypilliset, muiden ihmisten työajoista eroavat työajat, ilta ja yötyöt)

2.       Vaikeus pitää työ ja yksityiselämä tasapainossa (työaikojen ennakoimattomuus, työpäivien kesto ja työn hallitsemattomuuden vuoksi)

3.       Suuri työmäärä ja kiire (nopeatahtisuus, tiukat määräajat)

4.       Työn vähäinen hallittavuus (yksitoikkoinen työ, ilman mahdollisuuksia luovuuteen ja edellytyksiä aloitteellisuuteen)

5.       Yhteydenpito työtovereiden ja päällikön kanssa (tuen ollessa puutteellista voi lisätä työperäistä stressiä)

6.       Jatkuva kontakti asiakkaisiin (voi aiheuttaa stressiä, johtaa ahdisteluun tai jopa väkivaltaan)

7.       Puutteellinen koulutus (työtehtävissä ei aina edellytetä virallista koulutusta tai edellytetään vain vähäistä koulutusta tai kokemusta, henkilöitä ei ole aina asianmukaisesti koulutettu tehtäviinsä, mikä aiheuttaa stressiä)

Miten lisätä työpaikan työturvallisuutta?

Ennaltaehkäisy

Monilta tapaturmilta voidaan välttyä hyvillä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Edellä on mainittu muutamia riskitekijöitä, joiden pohjalta työnantaja tai esimiestehtävissä toimiva voi jo tehdä analyysia oman työpaikkansa riskitekijöistä ja ongelmakohdista. Kun ongelmakohdat on havaittu, voidaan niitä valvoa ja niihin puuttua.

Yleisiä ennaltaehkäiseviä toimia

• ·         Riskiarviointi, mitä vaaratekijöitä mihinkin tilanteeseen liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä (kirjattuna omavalvontasuunnitelmaan)
• ·         laitteiden kunnossapito ja suojusten käyttö/olemassaolo (erilaiset laitteet tulee pitää kunnossa ja huolto tilata tarvittaessa, vialliset laitteet tulee poistaa käytöstä riskien pienentämiseksi)
• ·         Terävät keittiövälineet kuten keittiöveitset tulee pitää terävinä työn sujumisen ja turvallisuuden vuoksi (myös lihaleikkurit ym.)
• ·         Työntekijöillä tulee olla tarpeeksi tilaa työtehtäviensä suorittamiseen ja tilojen tulee olla hyvässä kunnossa (ei irtoilevia lattialaattoja tai vuotavia vesipisteitä)
• ·         Tavaroille tulee olla selkeät omat paikkansa, etteivät ne jää lojumaan kulkureiteille
• ·         Työskentely- ja kävelytilojen tulee muutenkin olla siistit
• ·         Oikeanlainen ja riittävä valaistus (myös porraskäytävissä)
• ·         Hätäpoistumistie-, turvamerkinnät ja pelastautumisvälinemerkit näkyvillä
• ·         Laitteiden käyttöohjeet helposti saatavilla
• ·         Pidetään ruokatavarat erillään siivoustarvikkeista
• ·         Hyvä ilmanvaihto työpaikalla
• ·         Hyvä tauotus ja erillinen taukotila
• ·         Henkilökunta perehdytetään kunnolla ja perinpohjaisesti (erilaiset toimintaohjeet käydään läpi, oikeanlaiset työtavat ja menetelmät, miten käytetään veistä, miten nostetaan painavia esineitä, apuvälineiden käyttö, milloin kannattaa käyttää kärryä, mitä muita apuvälineitä on käytössä, suojavarusteiden käyttö, milloin tarpeellista, pakollista, suotavaa, oikeanlainen työvaatetus, kengät, päähineet, korut, työpaikan yleiset ongelmakohdat, joita tulee varoa)
• ·        Erilaiset turvallisuuskoulutukset henkilökunnalle (paloturvallisuus-, ensiapukoulutus, miten toimia uhkaavissa tilanteissa)

Työturvallisuuteen kuuluu asianmukaisten työ- ja suojavälineiden lisäksi myös esimerkiksi tilojen turvallisuussuunnittelu, ergonomia ja turvallinen palvelu.

Lähteet:

Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/Sivut/default.aspx

Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työsuojelu: www.työsuojelu.fi

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto: https://osha.europa.eu/fi/tools-and-publications/publications/factsheets/79

Fennia: http://www.fennia.fi/fi/yritykset-ja-yrittajat/valty-vahingoilta/tyoturvallisuus/tyoturvallisuuden-lahtokohdat/tyoturvallisuuslainsaadanto/